Näin pelataan
Pelissä on kahdenlaisia tehtäviä:
- kirjoita valokuviin mahdollisimman osuvia sisällönkuvailuja
- tunnista kuvia sisällönkuvailun perusteella
Saat pisteitä oikein tunnistamistasi kuvista sekä muiden sinun sisällönkuvailun perusteella tunnistamista kuvista.
Pelihuone
Luo uusi pelihuone peliasetuksista. Jaa huoneen osoite muille pelaajille (kopioi selaimen osoiteriviltä).
Pelihuoneessa näkyy vain saman huoneen pelaajat ja saatte toistenne kuvatekstejä arvuuteltavaksi.
How to play
There are two types of tasks in the game:
- provide accurate content descriptions for the photographs
- identify photographs based on the content descriptions
You score points for identifying photos and for others identifying photos based on your descriptions.
Game room
Create a new game room from game settings. Share room address to other players (copy from browser's address bar).
In game room, you only see players in the same room, and you are given each others captions for guessing.
Tervetuloa pelaamaan
Opit
- valokuvien sisällönkuvailusta
- museoiden tekemästä luettelointityöstä
- tarkastelemaan, analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia valokuvia
- pohtimaan valokuvan roolia tiedon hankkimisen välineenä
Kuvia saa käyttää
Kuvat on lisensoitu CC0 1.0 -lisenssillä. Se tarkoittaa, että kuvia saa käyttää missä tahansa tarkoituksessa, myös kaupallisesti, mutta henkilötietosuojalain huomioiden. Voit siis kopioida ja levittää kuvia missä tahansa välineessä ja muodossa; muunnella — remiksata ja muokata kuvia sekä luoda niiden pohjalta uusia aineistoja
Pieni toivomus
Kaikki 577 valokuvaa ovat Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista. Toivomme, että kuvaajan nimi ja kuvalähde mainitaan aina kuvien käytön yhteydessä.
Kuvat löytyvät myös museon Flickr-sivustolta.
Come and play
You will learn
- how to describe the contents of photographs
- how museums catalogue their works
- how to view, analyse and interpret a variety of photographs
- what the role of photography is as a means of acquiring information
Freely usable images
The images are licensed under the CC0 1.0 licence. This means that the images may be used for any purpose, including commercially, while minding privacy laws. This means that you can:
- copy and distribute the images in any media or format
- modify – remix and edit – the images, and create new materials based on them.
A small request
All 577 photographs come from the collections of the Finnish Museum of Photography. We would like the name of the photographer and the source of the photograph to be mentioned whenever an image is used.
The images can also be found on Flickr.
Pelin taustalla
Miksi?
Arvaa kuva on osa Suomen valokuvataiteen museon vuosina 2016-2018 toteutunutta "Tulkintoja ja tietoa – oppimispolkuja avoimiin aineistoihin" -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tehdä museon avoimia, vapaasti käytettävissä olevia digitaalisia kuva-aineistoja tutuiksi opettajille ja oppilaille sekä kehittää ja testata käytännössä uusia tapoja käyttää valokuvia ilmiöitä käsittelevässä opetuksessa.
Tulkintoja ja tietoa on valtakunnallinen Museoviraston rahoittama innovatiivinen hanke sekä osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden Yhteinen perintö -hanketta.
Game background
Why?
Guess Image is part of the Tulkintoja ja tietoa – oppimispolkuja avoimiin aineistoihin (“Interpretations and information – learning paths with open materials”) project, realised by the Finnish Museum of Photography between 2016 and 2018. The aim of the project is to introduce the museum’s open, free-to-use, digital photographic materials to teachers and students, and to develop and field-test new ways to use photographs in “phenomenon-based teaching”.
Tulkintoja ja tietoa is an innovative, national project funded by the National Board of Antiquities, and a part of the Our Common Heritage project, which celebrates the centenary of Finnish independence.
10 vinkkiä valokuvien tarkasteluun ja tulkintaan
Valokuvan peruselementit ovat valo ja varjo sekä liike ja terävyys. Ne tuovat kuvaan jännitettä ja draamaa. Tutki, mitä kuvassa on tuotu valoon ja mitä on piilotettu varjoon? Kiinnitä huomiota siihen, mihin kuva on tarkennettu.
Milloin ja missä kuva on otettu? Mitä kuvassa tapahtuu, keitä kuva esittää ja mitä kukin tekee? Miksi valokuvaaja otti kyseisen kuvan?
Lue valokuvien alkuperäiset kuvatekstit ja mieti, miten lisätiedot vaikuttavat kuvien tulkintaan ja merkitykseen? Muuttuiko käsityksesi kuvasta tai kuvan henkilöstä?
Onko kuva luontokuva, maisemakuva, lehtikuva, mainoskuva, taidekuva, dokumenttikuva tai perhealbumin kuva? Miten nämä kuvatyypit eroavat toisistaan?
Kuvan julkaisupaikka vaikuttaa siihen, miten kuva lopulta nähdään ja tulkitaan. Mieti, miten kuvan merkitys muuttuisi, jos se julkaistaisiin bussipysäkin mainoksessa, Instagram-päivityksessä tai iltapäivälehden lööpissä.
Arvioi onko kuva hyvä vai huono. Onko kuvassa tavoitettu täydellinen valon hallinta, sävykkyys, tarkkuus, värit, kuvakulma ja sommittelu? Millä muilla kriteereillä valokuvaa voisi arvioida?
Pohdi kuvailmaisua eli kuvan sävykkyyttä, tarkkuutta, värejä, kuvakulmaa ja sommittelua? Millä muilla kriteereillä valokuvaa voisi arvioida?
Pohdi, mitä kuvalla on haluttu viestiä? Kenen näkökulma kuvasta välittyy ja kenelle kuva on suunnattu? Jos kuva olisi nykykuva, millä tavalla se olisi samanlainen? Entä mitä eroavaisuuksia olisi?
Valokuva täyttää pian 200 vuotta ja se on käynyt läpi lukuisia kehitysvaiheita. Mitä valokuvauksen tekniikoita tunnet? Mieti, millä tekniikalla kuva on otettu?
10 tips for viewing and interpreting photography
The basic elements of photography are light and shadow, and movement and sharpness. These bring tension and drama into an image. Study the image to see what has been brought into light and what is hidden in the shadow. Pay attention to where the focus is in the image.
When and where was the photograph taken? What is happening in the photograph? Who are the people in the photograph, and what are they doing? Why did the photographer take this picture?
Read the original captions for the photographs and think about how the additional information affects the interpretation and meaning of the images. Did they change your perception of the images or the people in them?
Are you viewing a nature image, a landscape image, a press image, an advertising image, an art image, a documentary image, or an image from a family album? How do these image types differ from each other?
The context in which the image is published affects how the image will eventually be seen and interpreted. Think about how the meaning of the image would change if it were published in an advertisement at a bus stop, in an Instagram update, or on the front page of a tabloid newspaper.
Assess whether the image is good or bad. Does the photograph achieve perfect use of light, contrast, accuracy, colours, angle and composition? What other criteria could be used to assess the photograph?
Consider the image in terms of photographic expression, that is, contrast, accuracy, colours, angle and composition. What other criteria could be used to assess the photograph?
What do you think is the message of the image? Whose perspective does the image convey, and at whom is the image targeted? If this was a contemporary photograph, in what way would it be similar? In what way would it differ?
It has been almost 200 years since the invention of photography, and it has gone through numerous stages of development. What photography techniques do you know? Think about the techniques that were used to take the photograph.
Vinkkejä valokuvien sisällönkuvailuun
Näin teet valokuvien sisällönkuvailua kuin museo- tai arkistoammattilainen
Kun kuvia luetteloidaan museon tietokantaan:
Niistä merkitään kaikki kuvan säilyttämisen ja käytön kannalta tarpeelliset tiedot kuten kuvaaja, kuvausvuosi, valmistustekniikka, koko, onko kuva ehjä vai vaurioitunut, mistä kuva on tullut museon kokoelmiin jne.
Jos tietoja ei ole saatavilla:
Aina kaikkia tietoja ei ole saatavilla; monien kuvien mukana ei olekaan tullut museolle tietoja kuvaajasta, vuodesta tai keitä kuvassa on. Silloin luetteloija voi oman asiantuntemuksensa ja muiden tietolähteiden avulla täydentää puuttuvia tietoja, mutta joskus niitä on mahdotonta selvittää.
Kuvan sisällönkuvailu museon tietokantaa varten on erilaista tekstiä kuin esimerkiksi uutis- tai mainosteksti
Museolla kuvan sisällönkuvailussa pyritään kuvailemaan kuva niin hyvin, että kuvan voi sen perusteella tunnistaa ja löytää tietokannasta. Sisällönkuvailun tarkkuudesta riippuu, minkälaisilla hakusanoilla kuvan voi tietokannasta löytää. Se voi myös auttaa kuvan tulevia käyttäjiä ymmärtämään, millaisia valokuvailmaisullisia ratkaisuja kuvaaja on tehnyt tai millaisiin kulttuurihistoriallisiin ilmiöihin kuvan tapahtumat liittyvät.
Ei hauskaa tekstiä vaan…
Sisällönkuvailun tarkoitus ei ole olla hauska tai mukaansatempaava, vaan sisältää mahdollisimman paljon tietoa kuvasta. Kuvat myös digikuvataan ja liitetään kuvamuodossakin tietokantaan, mutta teksti täydentää kuvaa. Sanallisista kuvailuista voi tehdä hakuja tietokannasta ja etsiä vaikka kuvia, joissa on lintuperspektiivi, voimakkaat varjot, maanviljelykseen littyvä aihe tai surullinen ilme.
Tips for describing the contents of photographs
This is how to describe the contents of photographs like a museum or archive professional.
When images are catalogued in a museum database:
All the information necessary for the preservation and use of images added to the museum collection is recorded, including the photographer’s name, the year the photograph was taken, the technique used, size, condition (whether intact or damaged), origin, and so on.
If the information is not available:
Not all information is always available; many of the images submitted to the museum are not accompanied by information about the photographer, the year the photograph was taken, or the people photographed. In cases like these, the cataloguer may, using their expertise and other sources, fill in the missing information, but sometimes these are impossible to establish.
The content description of an image for a museum database is a different type of text than a news or advertising text.
The content description of an image in the context of a museum should be so descriptive that it can be used to identify and find the image in the database. The accuracy of the content description determines what kinds of search terms enable the user to find an image in the database. It can also help the future users of an image to understand what kinds of expressive choices the photographer has made or what kinds of cultural-historical phenomena the events in the image are related to.
Not fun text but...
The content description is not intended to be funny or engaging, but it should contain as much information about the image as possible. The photographs are also photographed digitally and added to the database as digital images, but the texts complement the images. You can perform searches on the verbal descriptions in the database and search for images featuring, say, a bird’s-eye view, deep shadows, an agricultural topic, or a sad expression.
Esimerkkejä Arvaa kuva -pelin kuviin liitetyistä teksteistä
Kulutusosuuskuntien keskusliiton (KK) kokoelman kuvatekstit ovat joko suoraan kuvatekstejä, jotka on julkaistu kyseisten kuvien yhteydessä Kuluttaja-lehdessä, tai sitten ne perustuvat negatiivikuoresta saatuihin lyhyempiin tietoihin. KK-kuvat ovat siis Kuluttaja-lehden tai muiden KK:n julkaisujen lehtikuvia, jotka ovat kuvittaneet lehtijuttuja. Siksi joskus tekstin perässä on suluissa julkaisutieto tyyliin "Kuluttaja 43/1957, s. 9".
Daguerreotyyppi-albumissa vanhoista kuvista on kirjoitettu hyvin lyhyet kuvailut. Se johtuu osittain siitä, ettei kuvista ja henkilöistä tiedetä enempää eikä näkyvillä ole enempää yksityiskohtia, esimerkiksi tausta on yksivärinen. Museon tietokannassa näistäkin vähistä yksityiskohdista on kuitenkin kerrottu hieman tarkemmin, ja jokaisen kuvan koristeellinen suojakuori on kuvailtu erikseen. Konservaattorit merkitsevät tarkasti muistiin myös kuviin ilmestyneet kulumat ja muut vauriot.
Examples of captions from the game
The captions for the images in the collection of the Central Union of Consumer Cooperatives were either published as such in connection with the images in the consumer magazine Kuluttaja, or they are based on data derived from the sleeves of the negatives. These images, then, are press images that served as illustrations in the Kuluttaja magazine or other publications by the union. Therefore, the text is occasionally followed by publication details in brackets, as, for example, in “Kuluttaja 43/1957, p. 9”.
In the Daguerreotypes album, the old images are accompanied by very short descriptions. This is partly due to the fact that there is no more information about the images and the individuals shown, and there are no more visible details available, with, for example, the background being monochromatic. The museum’s database, however, includes more detailed information about the images, and the decorative sleeve of each image is described separately. The conservators also note down marks of wear and other damage in the images.